Keskustan eduskuntaryhmän viikkotiedote 4.6.2021

Kuntavaaliehdokkaat - Politiikka - 04.06.2021

 
     
Sisältö
•    Pylväs paalutti perustukset sote-keskustelussa
•    Lisätalousarvio uunista ulos – mitä se tarkoittaa?
•    Valiokuntapaikat vaihtuivat    
 

 
Viikkaria saa vapaasti käyttää kolumnien, puheiden, tiedotteiden ja päivitysten pohjamateriaalina. Voit myös halutessasi lähettää Viikkaria edelleen omille keskustalaisille sidosryhmillesi.

Viikkari ilmestyy eduskunnan istuntokaudella perjantaisin. Viikkotiedotteen kirjoittaa, editoi ja lähettää Keskustan eduskuntaryhmän kanslia.


     

Pylväs paalutti perustukset sote-keskustelussa

Tasa-arvoiset palvelut jokaiselle suomalaiselle koko maassa, siitä on kyse sote-uudistuksessa.

Näin paalutti keskustan eduskuntaryhmän tuore ryhmäpuheenjohtaja vallitsevan politiikan tilanteen. Pylväs arvioi puheessaan, että opposition eduskunnassa jättämässä välikysymyksessä oli kyse enemmän vaali- ja valtapelistä, kuin  varsinaisesta asiasta.

Pylväs totesi, että eduskunnassa käsittelyssä olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen, soten, kaatuessa suomalaisilla olisi edessään sote-palveluissa Amerikan malli.
- Silloin lompakon paksuus ratkaisee. Rikas saa hoitoa. Köyhä saa pärjätä omillaan, Pylväs arvioi.

Lisäksi hän ennusti, että edessä olisivat myös kuntien pakkoliitokset.
- Tässä salissa on paljon kunnan- ja kaupunginvaltuutettuja. Me kaikki tiedämme, että jo yksi ainoa vakavampi sairastapaus hoitoineen laittaa monen kunnan talouden tiukoille, Pylväs sanoi.

Hän muistutti, että Keskustan linja on toinen kuin Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla.
- Meidän mielestämme jokaisen suomalaisen pitää saada hoitoa ja palveluja tasa-arvoisesti koko Suomessa. Lompakon paksuus ei saa ratkaista. Ei myöskään postinumero.

Nyt tarvitaan päätöksiä

Pylväs muistutti, että soteuudistusta on nyt jo ”vatkattu” 15 vuotta.
- Uskon, että tavalliset, järkevät ihmiset kuitenkin näkevät tämän pelin läpi.

Pylväs totesi, että sairaat tarvitsevat hoitoa. Mummut ja papat hoivaa. Perheet arjen turvaa. Ja myös hoitajat, lääkärit sekä muut ammattilaiset ansaitsevat varmuutta. Säälliset työolosuhteet.

Näitä kaikkia rakennetaan sote-uudistuksella.

Pirkko Määttälä    
 

Lisätalousarvio uunista ulos – mitä se tarkoittaa?

Eduskunta kävi lähetekeskustelun vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Lisätalousarvion mukaan valtion menot kasvavat yli 2 miljardia euroa ja tulot vähenevät 185 miljoonaa euroa. Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa?

Valtion tulot ja menot hyväksytään vuosittain valtion talousarviossa. Kaikkia tuloja ja menoja ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida ennalta. Esimerkiksi korona toi mukanaan valtiolle joukon ylimääräisiä menoja, joihin ei talousarviossa osattu ennalta varautua.

Koronasta johtuviin menoihin on siksi pitänyt osoittaa rahaa erikseen lisätalousarvioissa. Hallitus voi siis tehdä lisätalousarvioesityksen, jos jo hyväksyttyyn talousarvioon pitää tehdä muutoksia.

Koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, lisätalousarvioita tehdään vuosittain, eivätkä ne ole mitenkään poikkeuksellisia tai vain kriisiaikoihin liittyviä.

Mistä rahat tulevat?

Lisätalousarvioissa voi tulla muutoksia sekä tulo- että menopuoleen. Lisätuloja voi tulla kasvaneista verotuloista tai esimerkiksi EU:lta. Usein valtion lisämenot joudutaan kuitenkin rahoittamaan valtion lainanotolla. Myös nyt käsittelyssä olleen lisätalousarvion lisämenot tullaan rahoittamaan suurelta osin valtion lainanotolla.  

Mihin rahat menevät?

Nyt käsitellyssä lisätalousarviossa osoitettiin rahaa koronasta johtuviin menoihin, kuten lisärokotehankintoihin ja yritysten kustannustukeen. Lisäksi ehdotettiin elinkeinopolitiikkaan ja kasvuun liittyviä menolisäyksiä, kuten turveyrittäjien tukea ja akkuarvoketjun tukemista.

Rahaa osoitettiin myös esimerkiksi kestävän kasvun ohjelman käynnistämiseen. EU:lta kestävän kasvun ohjelman toteuttamiseen myöhemmin tulevat rahat tulevat näkymään lisätalousarviossa tulopuolella, kun rahat saapuvat valtion kassaan.

Tällä kertaa lisätalousarvion menolisäyksistä peräti 850 miljoonaa euroa liittyy pääomituksiin. Pääomittaminen tarkoittaa, että valtio sijoittaa pääomana lisää rahaa omistamiinsa yrityksiin tai rahastoihin. Kyse ei siten ole valtion suorien lisämenojen rahoittamisesta vaan rahan sijoittamisesta pääomasijoituksena.

Rahaa pääomasijoituksiinkin kuitenkin tarvitaan ja siksi ne näkyvät lisätalousarviossa menolisäyksenä.

Tuula Gregory    
 

Valiokuntapaikat vaihtuivat

Keskustan kansanedustajien valiokuntapaikat järjestettiin uuteen uskoon aiemmin tehtyjen ryhmän ja puolueen valintojen perusteella.
Aiemmasta ryhmäpuheenjohtajasta Antti Kurvisesta leivottiin tuore kulttuuriministeri viikko sitten.

Koska ministerit eivät osallistu eduskunnan valiokuntatyöhön, Kurviselta vapautui valiokuntapaikkoja. Samaan aikaan Matti Vanhanen luopui omasta valtiovarainministerin pestistään, joten hänelle puolestaan sälytetään nyt valiokuntavastuita.

Juha Pylväs valittiin viime viikolla yksimielisesti Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmänjohtajan tehtäviin kuuluu monenlaisia vastuita, joten hänen valiokuntakokonaisuuttaan hieman kevennettiin.

Keskustan eduskuntaryhmä päätti kaikista muutoksista ryhmäkokouksessaan yksimielisesti.

Kokemus vaikuttaa

Eduskunnassa sovelletaan monissa asioissa ns. parlamentaarista ikää.  Se tarkoittaa aikaa, jonka kansanedustaja on istunut eduskunnassa. Se toimi yhtenä määräävänä tekijänä myös keskustan sisäisessä paikkakierrätyksessä. Lisäksi huomioitiin edustajan oma mielenkiinto ja asenne ryhmän tehtäviä kohtaan.

Kansanedustaja Hannu Hoskonen luopui viikko sitten eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Hänen tilalleen ympäristövaliokunnan jäseneksi valittiin Juha Sipilä, jonka valiokunta tulee valitsemaan puheenjohtajakseen.

Tuore ryhmäpuheenjohtaja Juha Pylväs tulee työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäseneksi. Ministerintehtävistä vapautunut Matti Vanhanen tulee jäseneksi lakivaliokuntaan sekä ulkoasiainvaliokuntaan. Tarkastusvaliokuntaan tulee Arto Pirttilahti ja valtiovarainvaliokunnan varajäseneksi Ari Torniainen.

Aiemmalta ryhmänjohtajalta Antti Kurviselta vapautuneelle YLEn hallintoneuvostopaikalle tulee Hanna Kosonen, ETYJ:n Suomen valtuuskunnan varajäseneksi Joonas Könttä, Kelan tilintarkastajien jäseneksi Hanna Huttunen ja parlamentaarisen Kela-työryhmän jäseneksi Pekka Aittakumpu.


Pirkko Määttälä